Habitarea ja muita kuulumisia

Kaikki aikani on taas mennyt koulussa ja töissä, mutta ainakin haaveissani olen päivitellyt blogia ahkeraan. Olisi kiva omistaa sellainen miniläppäri, jolla voisi päivitellä blogia vaikka bussipysäkillä. Luulen että vietänkin päiväni rentouttavimmat hetket bussissa, kun ei tarvitse miettiä mitä pitäisi tehdä, vaan voin ihan rauhassa vaikka täyttää Metro-lehden sanaristikon (ja sen itseasiassa teenkin joka aamu) tai lukea ranskan verbejä (toivoen työharjoittelun Pariisiisissa toteutuvan lähitulevaisuudessa)!

Nyt kuitenkin pientä pikakelausta liittyen viime viikkoihin:

Habitare-messut tuli ja meni taas. Tämän vuoden messut olivat mielestäni aika surkeat. Monet yritykset olivat kuulema jääneet pois korotettujen hintojen vuoksi, joka mielestäni näkyikin näytteillepanijoiden sekalaisessa kirjossa! Itseäni ärsytti kasvanut "krääsämäärä" ja luottokorttien ym. kaupustelijat.

Mahtuihan sinne kuitenkin iso kasa designia ja hienoja juttuja. Ekovalaisin-näyttely oli mielenkiintoinen ja muiden opiskelijoiden hienot huonekalut inspiroivat itseänikin suunnittelemaan lisää...

Sain jopa hankittua itselleni työharjoittelupaikan tälle syksylle Woodstock-nimiseen firmaan, jonka huonekaluja olen jo muutamaan otteeseen ihaillut. Nyt vähän jännittää että osaankohan tehdä mitään siellä ammattilaisten joukossa...

Kävin myös testaamassa selkäni asentoa Unikulman patjalla. Uskon että omille tarpeilleni räätälöity patja olisi varmasti tosi hyvä, mutta en siltikään mielelläni lankeaisi tuohon oivaan myyntikikkaan, sillä nukkuma-asentoni analysoinnin jälkeen olin aika varma että selkäni on ihan p*skana enkä enää kykene nukkumaan ilman "hitech" patjaa...

Sain koulukavereideni kanssa kulutettua messuilla monta tuntia, joten ruokailukin siinä välissä oli välttämätöntä. Päivän parhaat ilmeet ja jutut pääsivät taas valloilleen lounasaikaan...

(Sorry guys, oli ihan pakko laittaa nää...)

Puuinfossa oli tälläisiä hauskoja klapijakkaroita. Ajattelin että voisin itsekin kasata tuollaisen ja piristää sillä vähän tätä monotonista asuntoamme!

Mutta... messujen lisäksi olen ehtinyt esimerkiksi kartuttamaan tuikkukokoelmaani! Kiitos ihanien vieraitteni, olen saanut lahjaksi uusia Iittala-yksilöitä, mutta olen myös sortunut ostamaan halpoja Kivi-korvikkeita Tiimarista...

...sekä virkkaamaan syysinnostuksessani uuden kaulaliinan ja hankkimaan uuden hansikaslaatikon!

Seinät on vielä maalaamatta, mutta päätimme priorioisoida sosiaalisia suhteita ja lähteä vihdoinkin käymään kaverin luona Norjassa, kun olimme jo kahteen otteeseen tänä vuonna peruneet koko matkan kalliiden lentojen vuoksi. Pelastukseksemme ilmestyi Norwegian, jonka palveluita pääsemme testaamaan ensi viikolla. Ihanaa saada pari päivää lomaa tästä kouluun-töihin-nukkumaan-putkesta!

Seinäsuunnitelmia

Olen älyttömän laiska suunnittelemaan koneella. En ole kahteen vuoteen piirtänyt mitään muuta kuin koulussa tekemäni huonekalut. Sen jälkeen kun edellinen kannettavani hajosi, minulla ei ole ollut mitään 3D-ohjelmia, eikä edes Photoshopia. Tänään kuitenkin sain inspiraation yrittää vähän suunnitella miten maalaisin makuuhuoneen seinän. Netistä lataamallani ilmaisohjelmalla yritin muokata tätä masentavaa todellisuutta:

Uskokaa tai älkää: 120 leveä patja 140 leveässä sängyssä, yhdistettynä 160 leveään sängynpäätyyn!

Ensin täytin seinän muutamalla eri harmaalla, mutta lopputulos oli vähän liian yksinkertainen...

Sitten sain aikaiseksi sekalaisen yhdistelmän eripaksuisia viivoja, jotka eivät vieläkään näyttäneet hyvältä, koska itse sänky näytti niin surkealta.

Ajattelin yrittää jatkaa vähän lakanan reunaa ja kopioida lisää tyynyjä kuvaan. Raidatkin vaihtoivat taas järjestystä. Oikeasti tuskin ostaisin tämän väristä tyynykasaa, mutta sehän siinä koneella suunnittelemisella onkin hauskaa, kun voi kokeilla kaikkea erilaista...

Seinän haluaisin kuitenkin ihan oikeasti maalata, joten yritin vielä tehdä hieman tarkempaa suunnittelmaa suoraan edestäpäin. 5 cm:n eri kerrannaiset alkoivat näyttämään jo hieman paremmilta, mutta kun yhdistelin kuvia toisiinsa, lopputuloksesta tuli tosi epätarkka. En jaksanut enää ottaa tarkempaa kuvaa sängystä ja taas yhdistellä ja muokata värejä uudestaan, vaan menetin hermoni ja söin pussillisen salmiakkia :D...

Mutta, eiköhän tässä ollut tarpeeksi suunnittelua yhdelle seinälle. Seuraavaksi vaan maalikauppaan ja teippiä seinään...

HM Home

Tänään avasi ovensa Aleksanterinkadun HM Home. Kuten arvata saattaa, paikka oli tupaten täynnä shoppailuhimoisia sekä uteliaita asiakkaita. Itse lukeudun jälkimmäiseen kategoriaan, sillä marssin suoraan töistä katsastamaan mitä putiikilla on tarjottavana.

Heti ovella sain iloisen vastaanoton, kun tytsy esitteli minulle kuinka HM Homessa tehdään ostoksia: taulu käteen ja magneetteja metsästämään! Tuotteet ovat esillä show roomin tapaan ja jokaisesta tuotteesta on yhtä monta magneettia seinillä kuin tuotteita on varastossa.

Ihan kätevä systeemi kai, parempi ainakin kuin Ikean minilyijärit. Kaipa nuo magneetit ainakin kierrätetään tuotteiden vaihtuessa?

Valikoima ei sykähdyttänyt mitenkään erikoisemmin. Tuotteet olivat kyllä juuri sopivia HM:n tarjontaan. Vähän kuin olisi vääntänyt ko. vaatteista sisustuskankaita. Ihan kivoja siis, sopivia nuoreen kotiin, mutta ei mitään "must have"-kamaa.

Itselleni parhaat tuotteet olivat tuo yllä oleva säkki (joka sopisi hyvin kierimään pitkin makuuhuonettamme, kun vaatteet niin helposti jäävät myttyyn lattialle kun en jaksaisi niitä sinne eteisessä majailevaan koppaan asti raahata), sekä alla oleva tabletti.

Pakkohan minun oli tuota magneetti-systeemiä kokeilla ja nuo tabletit sitten kotiini asti raahata, kun myymälähoitaja oli jo ehtinyt viedä tyhjän magneettiboxin pois seinältä ennen kuin ennätin laittamaan magneettiani takaisin. Kuinka kätevää toimintaa, hah!

No, eipä nuo montaa euroa kustantaneet ja sopivatkin ihan hyvin meidän "aamupalapöytäämme" ja espressokuppeihin!

Mun Iittala

En koskaan ole pitänyt pienistä esineistä (paitsi silloin kun itsekin olin pieni), enkä mistään muustakaan turhasta kamasta. Äitinikin on saanut kokea ankarat puhdistusoperaatiot, kun olen kotikulmilla käydessäni kiskonut kylmällä kädellä puolet tauluista alas seiniltä sekä tunkenut osan koriste-esineistä kaappeihin piiloon (kuinka julmaa!!!). On silti joitain juttuja, joista ihan oikeasti pidän. Yksi niistä on Iittalan lasi. Ei tietenkään Iittalan valikoimastakaan ihan kaikki, mutta suurin osa on juuri minun makuuni sopivaa ihanan suoralinjaista skandinaavista muotoilua.

Lähes kaikille esineillekin on kuitenkin oikea paikka. Aalto-maljakko keskellä mummolan täpötäyttä kirjahyllyä (valokuvineen ja pitsiliinoineen) ei ehkä näytä suomalaisen muotoilun helmeltä, mutta omaa tyhjänä seisovaa Expedit-hyllyäni se koristaisi aivan mainiosti. Minulle ei kuitenkaan kelpaa ihan mikä vaan Aalto-kokoelman yksilö, vaan sen täytyisi olla juuri tämä:

Aalto-kokoelman lisäksi pidän tosi paljon Harri Koskisen Lanternista. Kuten Iittalan nettisivullakin sanotaan, Koskisen kynttilälyhty on puhdaspiirteinen valoveistos. Itselleni haluaisin tämän tuikku-version:

Muutekin tuikut ovat aivan ihania tunnelman luojia, joten arvata saattaa, että Heikki Orvolan Kivi-lyhdyt ovat myöskin kestosuosikkejani. Haluaisin itselleni koko kokoelman! Tällä hetkellä omistan vain kolme eri väriä.

Uutuutena Anu Penttisen Vitriini-rasiat ovat myös ihastuttavia. Ottaisin mielelläni muutaman erivärisen rasian ja yhdistelisin niitä ristiin. Rasiat ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niille taitaisi minun pikkuesineitä välttelevässä kodissani olla paikkaa kuin vessan hyllyllä...

(Kuvat on varastettu tietenkin sivulta www.iittala.fi)

Ikea-juttuja ja kakkua

Viikonloppu tuli ja meni taas. Kodin järkkäily ei oikein edistynyt kun teki mieli vain olla, ihmetellä ja nukkua. Lauantaina sisko tuli miehineen tekemään ihanaa kakkua ja sunnuntaina eksyimme Ikeaan.

Verhot ovat sentään jo paikallaan, vaikka mielelläni vaihtaisin nekin uusiin, kun nuo vihreät paneelit alkavat jo kyllästyttämään.

Ikeasta ei tarttunut mukaan kuin pari hassua juttua:

Sain vihdoinkin hankittua tekemääni pyykkilaatikkoon istuintyynyn!

Nappasin myös mukaani tarjoilukulhon ja vaasin, jotka maksoivat kumpainenkin 1,50 euroa. Kukkien sijaan törkkäsin vaasiin tietenkin kynttilän.

Keittiön valaisin löytyi -20% alesta Kodin Ykkösestä. Pidän kovasti näistä "tylsistä" valkoisista palloista.

Pääsin itsekin kuvaan kun yritin ensin kuvailla tuota istuintyynyä omalla paikallaan, mutta eihän tuosta nurkasta mitään hyvää kuvaa saanut. Oma mekkokin alkoi näyttämään paremmalta kuvauskohteelta :D. Olen siirtänyt pyykkikorin eteisen tuoliksi, kun makuuhuoneesta tulikin ainakin toistaiseksi mustavalkoinen...

Uusi koti

Löysimme kuin löysimmekin uuden kodin viime tipalla (tai itseasiassa koti löysi meidät) ja muuttokin tuli tehtyä viime viikonloppuna. Kun astuin ensimmäistä kertaa uuteen asuntoomme, mukanani oli jo kasa pahvilaatikoita ja muuttoapulaisia. Koko irtaimistomme seurasi perässä samana iltana, vaikkei mitään oltu edes pakattu vielä muutamaa tuntia aiemmin. Kaikki tuntui tapahtuvan kuin pikakelauksella. Tavaraa iskettiin laatikkoon, lennätettiin pitkin kehiä ja väyliä ja purettiin saman tien pois laatikoista. Samana iltana jo nukuimme uudessa makuuhuoneessamme.

Voitte siis kuvitella että jäljelle on jäänyt jonkin sortin kaaos. Olen kuitenkin ottanut rennosti, asia kerrallaan. Eilen metsästin koko illan vessan mattoa (!!) - huonolla tuloksella. Jatkoin etsintääni tänään, mutta löysinkin maton sijaan valaisimet eteiseen ja keittiöön.

Mikään nurkka ei siis ole vielä esittelykelpoinen (kun pienen matonkin metsästykseen kuluu useampi ilta), mutta tässä nyt pieni "sneak peak" keittiön ihanasta kulmaikkunasta...

Käyntikortteja

Kun on ypöyksin töissä hiljaisena heinäkuisena maanantaina, voi vaikka harjoitella käyntikorttien tekoa.

(huom. paperilla värit on ihan eri, ei tollaset mädäntyneet :D)

Huijasin hieman kortissani, koska enhän minä vielä mikään huonekalupuuseppä ole. Kun tällä alalla ei oikein voi kirjoittaa yliopisto-opiskelijoiden tapaan "fil. yo", niin miten keskeneräiset opinnot tulisi mainita? Puuseppäopiskelija ei oikein kuulosta korrektilta käyntikortissa!

Sen lisäksi sisustusarkkitehdin perään olisi kiva saada se SIO, mutta kun paperini makaavat edelleen Santo Domingon opetusministeriössä odottaen 700 dollarin legalisointimaksua (jota en ole suostunut maksamaan syystä joka onkin sitten tarina erikseen), niin turha on yrittää virallistaa opintojani täällä Suomen kamaralla. Jos asuisin espanjankielisessä maassa, voisin sentään laittaa nimeni eteen Lic, joka toisi esille korkeakouluopintoni...

No, titteleitä tai ei, nyt jatkan painotalon pyöritystä tällä yhden ihmisen miehitykselläni. Kiirettä pitää, hah hah... (terkkuja pomoille).

Paperisohvia / Sohvanukkeja

Kun lähes kaikki muut istuvat ulkona nauttimassa kesäpäivästä, minä istun työtuolillani ilmastoidussa toimistotilassa ja selailen BoConceptin kuvastoa. Tämä Terni-sohva muistuttaa meidän omaa sohvaamme, joskin tuossa kuvan tilassa sohva pääsee oikeuksiinsa aivan eri tavalla kuin meidän nuhjuisessa kodissamme.


Tuollaiset divaanisohvat ovatkin mielestäni hieman haasteellisia, kun kyseessä on aivan tavallinen pienen omakotitalon olohuone. Sellaiseen avaraan "luksustilaan" leveät divaanisohvat sopivat aivan mainiosti, mutta ainakin minulla itselläni on ollut hieman hankaluuksia saada sohvani istumaan sekä kapeaan yksiööni, kuin tämänhetkiseen 50-luvun suljettuun neliönmuotoiseen olohuoneeseemme.

Suurin ongelma kyseisen huonekalun kanssa on ollut kuitenkin sohvapöytä. Pöytää kun ei saa mitenkään keskitettyä tilaan, vaikka huoneen neliömäärät sitä vaatisivatkin. On hieman haasteellista saada tavallinen sohvapöytä mahtumaan jotenkin järkevästi niin, että kulkutilaa jäisi edes minimimäärä siten, että esim. tv-taso olisi käytännöllisessä linjassa sohvan kanssa.


Työpäiväni ollessa "vilkkaimmillaan", leikkelin aikani kuluksi paperista sohvan, sekä erimuotoisia sohvapöytiä, analysoidakseni tilannetta hieman paremmin. Skannailin sitten yksitellen monta vaihtoehtoa kuvatiedostoiksi (jotkut paperihuonekaluseni menivät tietenkin tässä prosessissa hieman vinoon...).

Tällä hetkellä tilanne on yksinkertaisuudessaan tämä:

Sohvapöytänämme toimii (edelleen) Ikeasta neljällä eurolla hankittu neliö. Tarkoituksenani olisi kuitenkin ensi syksynä tehdä jokin hieman erikoisempi yksilö, jonka voisi sitten asetella joko sivuun tai keskelle:


Seuraava ongelma divaanisohvan kanssa onkin sitten matto. Jos huoneessa on tarpeeksi tilaa, näyttää matto hieman ahtaalta divaanin alle vedettynä, mutta keskelle tilaa aseteltuna se rikkoo yhtenäisyyttä. Näyttää kuin huonekalut olisi vain ripoteltu ympäriinsä huonetta.


Paras olisi, kun ei tarvitsisi laittaa televisiota ollenkaan samaan tilaan kuin sohvaa, mutta mitäs järkeä siinä olisi, jos kuitenkin sohvalta sitä on mukavin tuijotella. Tällä hetkellähän en sitä edes katso, kun tv-tasokin on vasta pintakäsittelyvaiheessa lojumassa kouluni maalaamossa, mutta kun sellainen on nyt tullut tehtyä, pitäisi senkin jotenkin mahtua tulevaan kokonaisuuteen.

Tyypillisimmät oleskelutilat katsastamissani kaksioissa ovat joko pitkulainen tupakeittiö, tai rikkonainen kulmallinen tila, joihin sohvaamme saa varmasti asettamalla asettaa. Tässä muutama esimerkki, joista eräät kaatuu omaan mahdottomuuteensa, sillä kulkutilaa huonekalujen välissä ei riittävästi ole. Paperista leikatuilla mittakaavattomilla palasilla kun on niin helppo tehdä kaikesta mahdollista...

Näissä seuraavissa tv-taso on juuri sellaisessa kulmassa sohvaan nähden, että paperilla se ei häiritse, mutta käytännössä sohvalla ei ole kovin mukava istua viistottain. Jos itse sohva ei kuitenkaan tuohon kulmaan mahdu, mikä olisi parempi vaihtoehto?

Edellisessä asunnossamme tarkoitus oli seuraava, mutta unohtaen sen seikan, että sohvapöytä olisi näin ollut melkein kiinni ruokapöydässämme (jolle en tietenkään omaa "paperinukkea" tehnyt).


No, nähtäväksi jää millaisen tilan loppujen lopuksi käyttööni saan...

Heinäpellolla

Eilen kävelin pitkin heinäpeltoa ja mietin tulevaa syksyä. Aloin vakavasti harkitsemaan vaihtoehtoa, joka tekisi todeksi taas kerran sanonnan "Suutarin lapsella ei ole kenkiä". Onko minusta tulossa sisustusarkkitehti, jolla ei ole asuntoa?

Olemme nostaneet etsimämme asunnon enimmäisvuokrahintaa jo parilla sadalla eurolla, ja vähitellen minusta alkaa tuntua siltä, että mieluummin en maksaisi vuokraa ollenkaan, kun enhän minä kuitenkaan ehdi kotona edes olla kuin öisin. Mitäs jos punkkaisi koko syksyn siskojen luona ja säästäisi rahaa vaikka matkustaaksemme jouluksi sinne toiseen kotimaahamme Karibialle? Tuntuu se niin turhauttavalta käydä joka ilta työssä vain pystyäkseen maksamaan yösijastaan...

No, jos jotain olen päättänyt, niin ainakin sen, että Helsinkiin en opintojeni jälkeen asumaan jää, en vaikka voittaisin lotossa. Silti se toisten nurkissa majailu ei taida olla ihan helposti toteutettava suunnitelma...


Tässä "kevennykseksi" muutama kuva peltoretkeltäni, kun kaikki sisustukseen liittyvät kuvat tuntuvat tuovan vain hermostuksen pintaan.