Hehku

Joo joo, sama seinä taas... mutta nyt on pakko hehkuttaa sitä kun se oikeesti hehkuu! Ihana auringonvalo!

Tervehdys!

Kiirettä pitää ja blogi on jäänyt unholaan. Harmi, sillä olisi niin mukava kirjoitella vaikka päivittäin... Tammikuussa aloitin tekemään töitä taas päivisin ja vaihdoin koulussa iltaopiskelijaksi, joten vapaa-aikaa on vieläkin vähemmän kuin ennen. Kodistani saan nauttia nykyään melkein ainoastaan sunnuntaisin, jolloin olenkin yleensä niin uupunut kaikesta menosta, ettei sitä oikein muuta viitsi tehdä kuin istua sohvalla ja katsoa elokuvia!

Yhden asian olen kuitenkin ehtinyt kotonakin tekememään: maalasin olohuoneen seinän kuparinhohtoisella maalilla! Kyllästyin näkemään pelkästään valkoisia seiniä ja halusin taas palata lämpimiin väreihin. Vaikka inhosinkin edellisen asuntomme punaista seinää, tämä kuparinpunainen sävy tuo mukavasti tunnelmaa, vaikkei muuten talon tyyliin sopisikaan. Itse maali oli aika mielenkiintoinen tapaus ja maksoikin hirmuisesti, mutta kuten totesin eräälle joka ei aina ihan ymmärrä miksi minun on pakko maalata kaikkien vuokra-asuntojeni seiniä -  minulle se tuo nautintoa kun saan katsella kauniisti väreileviä seiniäni!

Habitarea ja muita kuulumisia

Kaikki aikani on taas mennyt koulussa ja töissä, mutta ainakin haaveissani olen päivitellyt blogia ahkeraan. Olisi kiva omistaa sellainen miniläppäri, jolla voisi päivitellä blogia vaikka bussipysäkillä. Luulen että vietänkin päiväni rentouttavimmat hetket bussissa, kun ei tarvitse miettiä mitä pitäisi tehdä, vaan voin ihan rauhassa vaikka täyttää Metro-lehden sanaristikon (ja sen itseasiassa teenkin joka aamu) tai lukea ranskan verbejä (toivoen työharjoittelun Pariisiisissa toteutuvan lähitulevaisuudessa)!

Nyt kuitenkin pientä pikakelausta liittyen viime viikkoihin:

Habitare-messut tuli ja meni taas. Tämän vuoden messut olivat mielestäni aika surkeat. Monet yritykset olivat kuulema jääneet pois korotettujen hintojen vuoksi, joka mielestäni näkyikin näytteillepanijoiden sekalaisessa kirjossa! Itseäni ärsytti kasvanut "krääsämäärä" ja luottokorttien ym. kaupustelijat.

Mahtuihan sinne kuitenkin iso kasa designia ja hienoja juttuja. Ekovalaisin-näyttely oli mielenkiintoinen ja muiden opiskelijoiden hienot huonekalut inspiroivat itseänikin suunnittelemaan lisää...

Sain jopa hankittua itselleni työharjoittelupaikan tälle syksylle Woodstock-nimiseen firmaan, jonka huonekaluja olen jo muutamaan otteeseen ihaillut. Nyt vähän jännittää että osaankohan tehdä mitään siellä ammattilaisten joukossa...

Kävin myös testaamassa selkäni asentoa Unikulman patjalla. Uskon että omille tarpeilleni räätälöity patja olisi varmasti tosi hyvä, mutta en siltikään mielelläni lankeaisi tuohon oivaan myyntikikkaan, sillä nukkuma-asentoni analysoinnin jälkeen olin aika varma että selkäni on ihan p*skana enkä enää kykene nukkumaan ilman "hitech" patjaa...

Sain koulukavereideni kanssa kulutettua messuilla monta tuntia, joten ruokailukin siinä välissä oli välttämätöntä. Päivän parhaat ilmeet ja jutut pääsivät taas valloilleen lounasaikaan...

(Sorry guys, oli ihan pakko laittaa nää...)

Puuinfossa oli tälläisiä hauskoja klapijakkaroita. Ajattelin että voisin itsekin kasata tuollaisen ja piristää sillä vähän tätä monotonista asuntoamme!

Mutta... messujen lisäksi olen ehtinyt esimerkiksi kartuttamaan tuikkukokoelmaani! Kiitos ihanien vieraitteni, olen saanut lahjaksi uusia Iittala-yksilöitä, mutta olen myös sortunut ostamaan halpoja Kivi-korvikkeita Tiimarista...

...sekä virkkaamaan syysinnostuksessani uuden kaulaliinan ja hankkimaan uuden hansikaslaatikon!

Seinät on vielä maalaamatta, mutta päätimme priorioisoida sosiaalisia suhteita ja lähteä vihdoinkin käymään kaverin luona Norjassa, kun olimme jo kahteen otteeseen tänä vuonna peruneet koko matkan kalliiden lentojen vuoksi. Pelastukseksemme ilmestyi Norwegian, jonka palveluita pääsemme testaamaan ensi viikolla. Ihanaa saada pari päivää lomaa tästä kouluun-töihin-nukkumaan-putkesta!

Seinäsuunnitelmia

Olen älyttömän laiska suunnittelemaan koneella. En ole kahteen vuoteen piirtänyt mitään muuta kuin koulussa tekemäni huonekalut. Sen jälkeen kun edellinen kannettavani hajosi, minulla ei ole ollut mitään 3D-ohjelmia, eikä edes Photoshopia. Tänään kuitenkin sain inspiraation yrittää vähän suunnitella miten maalaisin makuuhuoneen seinän. Netistä lataamallani ilmaisohjelmalla yritin muokata tätä masentavaa todellisuutta:

Uskokaa tai älkää: 120 leveä patja 140 leveässä sängyssä, yhdistettynä 160 leveään sängynpäätyyn!

Ensin täytin seinän muutamalla eri harmaalla, mutta lopputulos oli vähän liian yksinkertainen...

Sitten sain aikaiseksi sekalaisen yhdistelmän eripaksuisia viivoja, jotka eivät vieläkään näyttäneet hyvältä, koska itse sänky näytti niin surkealta.

Ajattelin yrittää jatkaa vähän lakanan reunaa ja kopioida lisää tyynyjä kuvaan. Raidatkin vaihtoivat taas järjestystä. Oikeasti tuskin ostaisin tämän väristä tyynykasaa, mutta sehän siinä koneella suunnittelemisella onkin hauskaa, kun voi kokeilla kaikkea erilaista...

Seinän haluaisin kuitenkin ihan oikeasti maalata, joten yritin vielä tehdä hieman tarkempaa suunnittelmaa suoraan edestäpäin. 5 cm:n eri kerrannaiset alkoivat näyttämään jo hieman paremmilta, mutta kun yhdistelin kuvia toisiinsa, lopputuloksesta tuli tosi epätarkka. En jaksanut enää ottaa tarkempaa kuvaa sängystä ja taas yhdistellä ja muokata värejä uudestaan, vaan menetin hermoni ja söin pussillisen salmiakkia :D...

Mutta, eiköhän tässä ollut tarpeeksi suunnittelua yhdelle seinälle. Seuraavaksi vaan maalikauppaan ja teippiä seinään...

HM Home

Tänään avasi ovensa Aleksanterinkadun HM Home. Kuten arvata saattaa, paikka oli tupaten täynnä shoppailuhimoisia sekä uteliaita asiakkaita. Itse lukeudun jälkimmäiseen kategoriaan, sillä marssin suoraan töistä katsastamaan mitä putiikilla on tarjottavana.

Heti ovella sain iloisen vastaanoton, kun tytsy esitteli minulle kuinka HM Homessa tehdään ostoksia: taulu käteen ja magneetteja metsästämään! Tuotteet ovat esillä show roomin tapaan ja jokaisesta tuotteesta on yhtä monta magneettia seinillä kuin tuotteita on varastossa.

Ihan kätevä systeemi kai, parempi ainakin kuin Ikean minilyijärit. Kaipa nuo magneetit ainakin kierrätetään tuotteiden vaihtuessa?

Valikoima ei sykähdyttänyt mitenkään erikoisemmin. Tuotteet olivat kyllä juuri sopivia HM:n tarjontaan. Vähän kuin olisi vääntänyt ko. vaatteista sisustuskankaita. Ihan kivoja siis, sopivia nuoreen kotiin, mutta ei mitään "must have"-kamaa.

Itselleni parhaat tuotteet olivat tuo yllä oleva säkki (joka sopisi hyvin kierimään pitkin makuuhuonettamme, kun vaatteet niin helposti jäävät myttyyn lattialle kun en jaksaisi niitä sinne eteisessä majailevaan koppaan asti raahata), sekä alla oleva tabletti.

Pakkohan minun oli tuota magneetti-systeemiä kokeilla ja nuo tabletit sitten kotiini asti raahata, kun myymälähoitaja oli jo ehtinyt viedä tyhjän magneettiboxin pois seinältä ennen kuin ennätin laittamaan magneettiani takaisin. Kuinka kätevää toimintaa, hah!

No, eipä nuo montaa euroa kustantaneet ja sopivatkin ihan hyvin meidän "aamupalapöytäämme" ja espressokuppeihin!

Mun Iittala

En koskaan ole pitänyt pienistä esineistä (paitsi silloin kun itsekin olin pieni), enkä mistään muustakaan turhasta kamasta. Äitinikin on saanut kokea ankarat puhdistusoperaatiot, kun olen kotikulmilla käydessäni kiskonut kylmällä kädellä puolet tauluista alas seiniltä sekä tunkenut osan koriste-esineistä kaappeihin piiloon (kuinka julmaa!!!). On silti joitain juttuja, joista ihan oikeasti pidän. Yksi niistä on Iittalan lasi. Ei tietenkään Iittalan valikoimastakaan ihan kaikki, mutta suurin osa on juuri minun makuuni sopivaa ihanan suoralinjaista skandinaavista muotoilua.

Lähes kaikille esineillekin on kuitenkin oikea paikka. Aalto-maljakko keskellä mummolan täpötäyttä kirjahyllyä (valokuvineen ja pitsiliinoineen) ei ehkä näytä suomalaisen muotoilun helmeltä, mutta omaa tyhjänä seisovaa Expedit-hyllyäni se koristaisi aivan mainiosti. Minulle ei kuitenkaan kelpaa ihan mikä vaan Aalto-kokoelman yksilö, vaan sen täytyisi olla juuri tämä:

Aalto-kokoelman lisäksi pidän tosi paljon Harri Koskisen Lanternista. Kuten Iittalan nettisivullakin sanotaan, Koskisen kynttilälyhty on puhdaspiirteinen valoveistos. Itselleni haluaisin tämän tuikku-version:

Muutekin tuikut ovat aivan ihania tunnelman luojia, joten arvata saattaa, että Heikki Orvolan Kivi-lyhdyt ovat myöskin kestosuosikkejani. Haluaisin itselleni koko kokoelman! Tällä hetkellä omistan vain kolme eri väriä.

Uutuutena Anu Penttisen Vitriini-rasiat ovat myös ihastuttavia. Ottaisin mielelläni muutaman erivärisen rasian ja yhdistelisin niitä ristiin. Rasiat ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niille taitaisi minun pikkuesineitä välttelevässä kodissani olla paikkaa kuin vessan hyllyllä...

(Kuvat on varastettu tietenkin sivulta www.iittala.fi)

Ikea-juttuja ja kakkua

Viikonloppu tuli ja meni taas. Kodin järkkäily ei oikein edistynyt kun teki mieli vain olla, ihmetellä ja nukkua. Lauantaina sisko tuli miehineen tekemään ihanaa kakkua ja sunnuntaina eksyimme Ikeaan.

Verhot ovat sentään jo paikallaan, vaikka mielelläni vaihtaisin nekin uusiin, kun nuo vihreät paneelit alkavat jo kyllästyttämään.

Ikeasta ei tarttunut mukaan kuin pari hassua juttua:

Sain vihdoinkin hankittua tekemääni pyykkilaatikkoon istuintyynyn!

Nappasin myös mukaani tarjoilukulhon ja vaasin, jotka maksoivat kumpainenkin 1,50 euroa. Kukkien sijaan törkkäsin vaasiin tietenkin kynttilän.

Keittiön valaisin löytyi -20% alesta Kodin Ykkösestä. Pidän kovasti näistä "tylsistä" valkoisista palloista.

Pääsin itsekin kuvaan kun yritin ensin kuvailla tuota istuintyynyä omalla paikallaan, mutta eihän tuosta nurkasta mitään hyvää kuvaa saanut. Oma mekkokin alkoi näyttämään paremmalta kuvauskohteelta :D. Olen siirtänyt pyykkikorin eteisen tuoliksi, kun makuuhuoneesta tulikin ainakin toistaiseksi mustavalkoinen...