Keittiötikas

Toin viimeinkin kotiin talvella tekemäni keittiötikkaan, joka lojui pölyttymässä kouluni maalaamossa, koska olin niin turhautunut koko projektiin. Tarkoituksenani oli saada tikkaasta vitivalkoinen ja kiiltävä, mutta lakkakiillolla, ei maalikiillolla.

Maalasin ensin valkoisella pohjamaalilla, sitten valkoisella vesiliukoisella maalilla ja lopuksi yritin lakata vesiliukoisella lakalla. Lakka kuitenkin "räkääntyi" tikkaan pintaan niin, että jouduin hiomaan sen pois, jonka jälkeen maalasin uudelleen valkoisella ja lakkasin päälle liuotinpohjaisella lakalla (vastoin päätöstäni käyttää töissäni vain vesiliukoisia pintakäsittelyaineita). Liuotinpohjaisen lakan väri oli kuitenkin niin kellertävä, että jätin lakkauksen kesken ja lopulta jouduin hiomaan senkin pois.


Tässä vaiheessa olin jo niin kyllästynyt koko maalausprojektiin, että huitaisin kanteen vain nopeasti uuden maalikerroksen ja annoin koko homman olla monta viikkoa. Lopulta kuitenkin menin kysymään maalauspuolen opettajalta uudelleen neuvoja. Hän käski ohentamaan lisää vesiohenteista lakkaani sekä maalaamaan täysin vedottomassa tilassa. Näin tein, ja lakkaus onnistui täysin ongelmitta, vaikka vetelinkin sutia ees taas useaan kertaan pinnalla.

Lopputuloksena on täysin pahoinpidelty ja hutiloiden pintakäsitelty tikas, jota ei kannata ehkä hirveän tarkkaan katsella, mutta ainakin on valkoinen ja kiiltävä.


Kuten huomaatte, tikkaani on kaksipuolinen. Tämä aiheutti hieman kummastusta työsalissa, mutta minusta ideani oli hauska ja onnistui ihan hyvin, vaikka olisinkin voinut tehdä astetta loivemmat portaat. Pelkäsin että kaksipuolisesta tikkaastani tulisi liian leveä, mutta loppujen lopuksi siitä tuli pienempi kuin muiden yksipuolisista tikkaista. Noh, virheistään sitä oppii...

Sous-verre

Tällä viikolla podin turhautumista puutöihini, kun työni ei edistynyt juuri ollenkaan. Opettajani ovat kuitenkin olleet ihanan kannustavia, vaikken välillä ihan ymmärräkään saamiani ohjeita. Toinen heistä huomautti, ettei kohtaamani vaikeudet ole ongelmia, vaan haasteita, ja toinen muistutti, ettei kukaan ole sanonutkaan että puusepän työ olisi helppoa. Jokainen päivä tässä ammatissa on erilainen.

Sain kuitenkin jotain aikaiseksi, kuten eilen väkertämäni lasinaluset. Halkaisin "roskalaatikosta" löytämästäni hukkapalasta neljä 40 x 40 mm paksua palaa, jotka liimasin yhteen käänteisessä järjestyksessä ja sirkkelöin kalikasta 10 mm paksuja lituskoja, joista sain hiottua juuri sopivan kokoisia lasinalusia.

Annoin lasinaluset äidilleni ja isälleni, joka kaivoi kaapista noin 35 vuotta vanhaa parafiiniöljyä, jota käytin pinnan käsittelyyn (kuulema alun perin ostettu isosiskoni päänahan hoitoon). Öljy suojaa puun pinnan kosteudelta ja täyttää puun syyt niin, ettei sinne pääse enää muita aineita.

Makkari

Minulla on aina ollut pakonomainen tarve järjestellä huonekaluja eri järjestykseen, joko konkreettisesti tai edes omassa mielessäni. Aina kun olen jossain tilassa, joka ei viihdytä silmääni, alan mielessäni kääntämään koko tilan ylösalaisin. Kiinnitän huomiota kaikkiin pieniinkin asioihin, jotka pitäisi mielestäni olla pois näkyviltä, tai muuten vaan eri paikassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oma huoneeni näyttäisi hyvältä, tai edes siistiltä muuten kuin viikonloppuisin...

Voitte siis kuvitella kuinka hankalaa minun on viihtyä omassa kodissani, joka on jäänyt kasvaneelle tavaramäärällemme aivan liian pieneksi. Yhdessä tämän kokoisessa huoneessa ei vain yksinkertaisesti voi olla samaan aikaan makuuhuonetta, olohuonetta ja työhuonetta, joiden kaikkien huonekalut ovat kaiken lisäksi eri tyylisiä. Jotta olotilani helpottuisi edes hieman, siirtelen siis näitä rotiskoitani nurkasta toiseen vähintään kerran kuukaudessa.

Nyt kun viimeinen kuukausi tässä asunnossa lähti käyntiin, päätin muuntaa huoneemme olohuone-lookista makuuhuoneeksi. Uskaltauduin raahaamaan sängyn keskelle lattiaa, ikkunan alle, nyt kun ulkonakaan ei ole enää niin kylmä ja ikkunoista ei vedä niin paljoa.




Kun olin jo päässyt kuvauksissani vauhtiin, päätin vielä vaihtaa tyynyt vihreään. Kevään tultua innostuin kasaamaan kaikki eriväriset tyynyni yhteen, mutta nyt voisi taas vähentää hieman värimäärää...