keskiviikko 30. joulukuuta 2009

I CAN do this!

Tänä aamuna otin käteeni kämppikseni sisustuslehden ja aloin selailla sitä suurella mielenkiinnolla. Olen sisustusarkkitehti, joten lehden teema on inspiraationi kohde...

Kuten tapanani, aloitin lehden selaamisen viimeiseltä sivulta. Mitä edemmäs pääsin, sitä ärsyyntyneemmäksi itseni tunsin. Taas. Minua raivostutti lehdessä esitellyt kodit. Persoonatonta, huonosti toteutettua, mitäänsanomatonta. Koti, jonka ainoa hohto on samaan tilaan sullotut erityyliset design-huonekalut, joiden arvo heittelee 2000-4000 euron paikkeilla, ja kaiken kukkuraksi kannessa teksti SISUSTA MINIBUDJETILLA! Tämä tietenkin (tai luultavasti) viittasi johonkin toiseen artikkeliin, mutta tässä vaiheessa olin jo niin tuohtunut, että läimäytin koko lehden lattiaan.

Kuitenkin,
olen vain turhautunut ja pettynyt "suunnittelija", joka ei itse osaa tehdä mitään, tai ainakaan saa aikaiseksi mitään vaikka osaisikin. Tarkoitukseni ei siis ole tulla julkisesti haukkumaan muiden "luomuksia" (tai design-lehtiä), mutta jos lehtienkin sivuilla ihailtavana olevat tilat näyttävät mielestäni turhilta ja tekaistuilta, miksen sitten itse yrittäisi? Eihän kaikki voi miellyttää kaikkien silmää...

Itsestäni on muovautunut nykypäivän designereita, mielettömän egon omaavia naurettavia turhuuksia vihaava, hieman hukassa oleva kokematon ammattilainen, joka toisinaan haluaisi mieluummin lähteä vapaaehtoisena pystyttämään vaikka aitoja kansallispuistoon, kuin vakuuttaa sisustusalan ammattilaisille omaa pätevyyttään ja paremmuuttaan ja suunnitella typerien rikkaiden paskiaisten taloja ja tiloja, kuluttaen mielettömiä määriä rahaa ja luonnonvaroja. Silti, vaikka työmotivaationi sisustussuunnittelijana olisikin kadonnut juoksuhiekkaan jo ennen kuin urani on edes alkanut, voinhan minä silti yrittää olla luova ja innovatiivinen. Kuten Einsteinkin sanoi: In times of crisis, only imagination is more important than knowledge...

Olen hyvin nöyrä ja epävarma, mutta silti kunnianhimoinen ja pätevä, enkä oikein tiedä mihin kohdistaa luovuuttani olematta työssä omalla alallani. Sen tiedän, että haluan purkaa inspiraatiotani johonkin, joten olen päättänyt aloittaa täältä. M.A.D.E olkoon yritykseni tallentaa julkisesti ajatuksiani ja esitellä omia tai muiden luomuksia, jotka ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet minuun.